Kävin kylässä Sirtsulassa ja tulin siellä (taas) niin hyvälle tuulelle, että päätin kirjoittaa muutaman rivin tännekin. Mulla on hirmuisen hyvä mieli kyllä muutenkin.

Työviikko ohi. Opin uutta ja nolasin itseni muutaman kerran. Ihastuin työkavereihini ja työyhteisöön. Tunsin, että minua pidetään osana porukkaa eikä ulkopuolisena tai "uutena tyyppinä". Olin tositosi väsynytkin ja olen vieläkin. Odotan sitä, että pääsen nukkumaan ja meinaankin ensi yönä nukkua ainakin sata tuntia. Kävin äsken ensimmäistä kertaa yli kahteen kuukauteen saunassa ja se oli oikein mukavaa. Nyt ei tarvitsekaan ainakaan ennen joulua käydä. Söin äsken herkkuleipää ja aikaisemmin päivällä hedelmäsalaattia: nyt on raukea ja kylläinen olo. Telkkarista tulee lempirealitya (realityä?) ja kaikki on oikein mukavasti, vaikka väsyttääkin (Siksikin, että kipukohtauksen pelossa jouduin tänäänkin työmaaruokalassa ruokailtuani ottamaan varmuuden vuoksi lääkkeen, jotta en joutuisi kärvistelemään helvetin tuskissa kesken palaverin ja lääkkeet väsyttävät kovasti.). Viikonloppu! Tärkeän kanssa! Tärkeä on ihana! Oi!

Ja sit meillä on uusi harrastus:



Sori tämä sekava postaus, en nyt pysty parempaan, vaikka olenkin ihan selvin päin ;)

Edit:
Piti vielä tulla erikseen kertomaan yhdestä työkaverista. Nimittäin se on ihana! Kuljen sen kyydissä työreissuilla Helsingissä aika useasti ja tietysti se hyötyy siitä kilometrikorvausten muodossa, mutta silti on mukavaa, että se hakee minut kotoa ja tuo melkein kotiovelle reissun jälkeen takaisin. Yleensä paluumatkalla se ajaa joka kerta eri reittiä, jotta näkisin Lahdesta eri kaupunginosia. Tänään kävin sen kanssa jossain maajussien myymälässä (Älkää vaan kysykö tarkemmin, kun en muista enää edes putiikin nimeä, mutta tämä työkaveri on siis harrastajamaanviljelijä ja jotain siihen liittyvää se kävi ostamassa monta säkillistä.) ja vaikka musta nyt ei erityisen sykähdyttävältä tuntunutkaan olla juuri siinä kaupassa, oli kuitenkin kiva, että se kysyi, josko haluaisin nähdä, mitä sellaisessa kaupassa oikein on. Maajussikaupasta lähtiessämme työkaveri tarjoutui vielä käyttämään mua ruokakaupassakin, vaikka sillä taisikin olla kiire maatilan iltatöihin. Ei mitään kauhean suuria juttuja, mutta sellaisia, että tulee kovasti hyvä mieli. Niinku että mut hyväksytään, ymmärrättekö?