Jestas, miten väsyttää! Pitäisi älytä käydä nukkumaan aikaisemmin, mutta tuskinpa minä sitä enää tässä vaiheessa elämää opin, kun en ole tähänkään asti oppinut.

Vappusuunnitelmatkin sitten kurahtivat, tai ainakin minun pitää selviytyä vapusta itsekseni, kun seuralaiselle tuli muuta ohjelmaa. Toisaalta olenkin kyllä sen verran väsynyt, että voi olla hyvä idea käydä ajoissa nukkumaan (Niin varmaan!) ja viettää ilta siihen asti rötkötellen sohvalla (kaikista muista päivistä täydellisesti poiketen). Netissäkään tuskin kannattaa roikuskella, eivätköhän kaikki maailman ihmiset ole jossain hippaamassa sen sijaan, että notkuisivat virtuaaliaalloilla. Sisko tulee tänään Jyväskylään loppuviikoksi ja koitin houkutella sitä käymään, mutta eiköhän sillä ole jotain muuta ohjelmaa.

Voisin kiskaista kunnon itsesäälit, mutta en taida sittenkään. Olen oikeastaan aika hyvällä mielellä siitäkin huolimatta, että vappuseuralainen ilmoitti esteestään viime yönä kahdentoista jälkeen ja heräsin puhelimen piippaukseen (nukahdettuani juuri). Peiliin siinäkin toki voisi vilkaista, koska puhelin kuitenkin on mahdollista kytkeä äänettömälle yöksi. Minulla se tuntuu olevan äänettömällä aina silloin, kun joku yrittää soittaa tärkeää asiaa päiväsaikaan. Kuten toissapäivänä, kun työkaverin piti soittaa (Itse vielä pyysin.) ja minä vaan rötväsin ja ihmettelin, kun puhelin ei soi. Niin sitä pitää.

Mutta mieli on hyvä ja ulkona on lämmintä. Ehkäpä ostan pullon simaa ja ryystän sitä parvekkeella jonkun hyvän kirjan parissa. Näillä mennään ja onhan mulla kuitenkin Tarantino-boksi, josta on vilkaistu vasta yksi leffa. Onhan niitä aikaisemmin nähty, mutta enhän minä muista enää sitäkään, mitä eilen tapahtui, saati sitten vuosia sitten katsottujen leffojen juonenkäänteitä. Ja hei, ne mun uudet musiikit taitavat tulla tänään! Saanpa ainakin kuunnella niitä rauhassa ja antaumuksella eivätkä naapuritkaan toivottavasti hermostu, jos vappuna vähän livauttaa volyymia.

Mitähän mä söisin tänään, ehdotuksia? Jotain hyvää (ja helppoa, helppous on yksi hyvän alakategorioista) sen pitäisi olla. Tai ehkä tarkemmin ajatellen käynkin päivällä kaupungilla syömässä, niin ei tarvitse kokkailla. Ostan vain säkillisen irtokarkkeja ja lussutan niitä leffojen parissa. Ja ehkä vähän tihisen toisaalla. Ei tämä elämä aina ihan paskaa olekaan!