Kiitos kommenteista taas kerran. Mun piti päivittää eilen, mutta enhän mä mitään siten ehtinytkään. Olisi ollut ainakin tuhat muistiin kirjoitettavaa ajatusta, mutta kun piti pakata...

Muuttohan on vasta kahden viikon kuluttua, joten en minä vielä tästä riemusta eroon päässyt. Tällä viikolla piti paketoida asunto suurin piirtein kuntoon, vaikka en minä siinäkään kyllä ihan onnistunut. Nyt sitten vietän viikonlopun rokkaamassa Korsossa ja ensi viikon tärkeälässä lomailemassa. Perjantaina körötämme Jyväskylään suorittamaan pakkaamisoperaation loppuun ja aukaisemaan ovia siskolleni, joka onneksi kelpuutti noin puolet huonekaluistani ja hakee ne pois kuljeskelemasta. 

Sitten taas takaisin tärkeälään ja siellä seuraava viikko siihen asti, kunnes viikonloppu koittaa ja sen mukana muutto. Ahistaa jo valmiiksi se rojun kantaminen, kun olen jo pelkästään tällä pakkaamishommalla saanut käteni ihan hirmuisen kipeäksi. Vietän siis loppulomani varmaan sängynpohjalla ulisten.

Kämppä on ihan hirveässä kunnossa, aivan järkyttävässä. En ehtinyt käydä läpi kaikkia tavaroita ja osa kaapeista on siis vieläkin täynnä rojua. Varastokoppiin en edes uskaltanut vilkaista, mutta siellä taitaa kyllä suurin piirtein kaikki olla roskikseen menossa, joten lienee melko helppoa vaan raahata roinat roskalaatikoihin.

Olen saanut täytettyä muistaakseni yhdeksän muuttolaatikkoa. Eivät ole ihan sen kokoisia kuin meillä viimeeksi muutossa oli vaan pienempiä, joten aika vähän tavaraa on kuitenkin mukaan lähdössä, vaikka se siellä rojuläjien keskellä laahustaessa ei siltä tunnukaan. Lisäksi on muutama muu pienempi laatikko. Sisko vie jo ison osan kamppeista ja lisäksi olen saanut täytettyä kolme sadan litran UFF-jätesäkillistä ja käsittämättömät viisi samankokoista roskasäkkiä aivan ääriään myöten täyteen. Mistä se roina sikiää? En minä sitä kaikkea ole voinut ehtiä millään ostamaan.

Tänä aamuna pääsin tekemään yllätysvisiitin hammaslääkäriin, taas. Eihän tästä ole montaakaan viikkoa, kun viimeeksi kävin ja silloin oli vielä kaikki kunnossa. Tänä aamuna hampaita pestessäni sain kuitenkin lohkaistua yhdestä hampaasta kaksi reilun kokoista murikkaa, joten ei auttanut muu kuin soittaa hammaslääkärin päivystykseen ja ruikuttaa aika täksi päiväksi. Olen kaksi viikkoa pois kotoa eikä huvita elää sitä aikaa särkylääkkeitä popsien ja muutenkin menisi loma ihan pilalle, jos ei voisi syödä mitään (mikä toisaalta olisi kyllä oikein sopiva ratkaisu jenkkakahva-akselia ajatellen...). Sitä hammasta nimittäin rupesi tietenkin saman tien vihlomaan. Puhelimessa röyhkeästi vähän liioittelin särkyä ja sain ajan saman tien. Nyt on sekin asia sitten hoidettu. Ja ONNEKSI se hammas päätti hajota tänä aamuna eikä esimerkiksi vasta iltapäivällä, jolloin ei olisi enää ollut kauheasti mitään tehtävissä. Ja sinne meni taas muutama kymppi.

Viimeinen työpäivä tässä työpaikassa menossa. Tunne on omituinen. En ole ehtinyt oikeastaan miettiä koko asiaa, kun on ollut niin paljon muuttoasioita mielen päällä, mutta eiköhän se ala konkretisoitumaan, että tämä oli nyt tosiaan tässä. Edessä on neljän viikon loma (jota en vielä myöskään tajua varmaan lähinnä siksi, että se saamarin muuttaminen haukkaa siitä monta päivää) ja uusi työ sen jälkeen (Sitäkään en ole oikein ehtinyt vielä kamalasti miettiä, mutta lomalla on aikaa kehittää vaikka kuinka suuren luokan paniikkikohtaus.). Muuton lisäksi lomasuunnitelmia ei kauheasti olekaan, kun vietän lomani tosiaan paikoissa, joista en oikein ketään tunne ja kaikkihan ovat kuitenkin töissä. Meinaan lähinnä katsella Gilmoren tyttöjä ja ehkä vähän leffoja, laahustaa päämäärättömästi ympäri kyliä, neuloa ja lukea kirjoja. Ja kainaloida tietysti :)

Tule jo, loma!