Voi ei. Tulin kotiin varttia vaille neljältä ja pötkähdin sohvalle tarkoituksenani hetken aikaa siinä rötkötellä. Oli tarkoitus keittää kahvit ja vähän siivota. Sitten heräsin kahta vaille kahdeksalta eli parisenkymmentä minuuttia sitten edelleen aivan väsyneenä. Puhelinkin oli puolen metrin päässä pöydän reunalla piippaillut kahteen otteeseen ja pitänyt varmasti melkoista jyrinää väristessään pöytää vasten, mutta en minä mitään kuullut. Ja tämä on nykyään jo melko tavallista. Nukun melkein joka päivä päiväunet, mutta en kyllä yleensä ihan näin pitkiä. Olenkohan tulossa kipeäksi vai onko tämä ihan vain stressistä johtuvaa väsymystä? Olen jatkuvasti niin älyttömän väsynyt, että töissäkin vain hourailen ja laahustan kahvipannun ja työpisteeni väliä. Eilen torkuin kesken työpäivänkin, kun pidin etäpäivää kotona. On mulla kyllä siihen olemassa selityskin, mielestäni ihan relevantti. Tuli taas kipukohtaus (Ne ovat ihan lähteneet käsistä ja melkein mistä tahansa voi taas tulla kunnon tuskat.), jota otin vastaan tuskan hiki päästä roiskuen sohvalla. Kun lääke alkoi vaikuttaa, meni voimat ja melkein tajukin ja torkahdin ehkä noin vartiksi, mutta siitä en jaksa tuntea huonoa omaatuntoa.

Mutta kaikki (muu paitsi tämä väsymys ja vatsakivut) on edelleen hyvin. Tärkeä on maailman ihanin ja pitää musta huolta. Töissä on mukavaa, vaikka aamuherätykset tuntuvatkin välillä aika vaikeilta. Lahti on kiva paikka, vaikkakin täällä näköjään sataa joka päivä. Olen oikein onnellinen. Ja vaivun nyt takaisin sohvaan.