Hyi sentään, mä olen ihan turvonnut ja löysä. Viime viikkojen kohtuullisen runsas ruokahalu on näköjään kostautunut viimeinkin. Vaaka ei halunnut olla tänään mun kaveri ja sen esittelemästä lukemasta säikähtäneenä päätin, että nyt on pakko tapahtua jotain. Enemmän ällöttää kuitenkin tämä nesteen kertyminen (muuallekin kuin päähän). Jalkaa heilauttaessaan voi melkein kuulla, kuinka se hölskähtää ja kengät rupeavat painamaan jalkoja inhottavasti työpäivän aikana. Todellakin aika tehdä jotain ennen kuin kerrytän tämän enempää jotain muutakin kuin nestettä.

Siispä tänään Loviisan keittiössä porisee kasvissosekeitto. Ensimmäistäkään kertaa en ole hyvää sellaisesta saanut, mutta sinnikkäästi yritän silti. Huoh...