Tämä viikko kului tosi nopeasti. Tänään ihan yllätyin, kun tajusin, että on tosiaan perjantai. Olisin voinut melkein vaikka lyödä vetoa, että on vasta keskiviikko. Työviikkoon mahtui odotetusti muutama turhautuminen ja jokunen onnistumisen tunnekin. Varmaan ihan normaalia tässä vaiheessa. Tai mistä minä tiedän, enhän ole ollut tismalleen tässä vaiheessa ikinä ennen.

Kävin tänään Helsingissä työmatkalla ja paluumatkalla tuli taas se onnen tunne. Oli soittimessa hyvää musiikkia, viikonloppu alkamassa ja mielessä kuluneena työpäivänä saatu kehu kokeneemmalta kollegalta. Olen nopea oppimaan, työkaveri sanoi ja siitä tuli hyvä mieli, vaikka se onkin hirmuisen lipevä ja kehuu aina kaikkia. Kuvittelin silti mielessäni, että se ihan varmasti tarkoitti sitä.

Kotiinpaluun jälkeen pikainen kauppareissu ja sen jälkeen leppoisa viikonloppu alkoi. Kävin jopa saunassa äsken ja nyt on aika letkeä meininki (mitä nyt vähän pyörryttää vieläkin, kuten usein saunan jälkeen). Hörppäsin saunajuomaksi vahingossa vissiin lähemmäs kymmenen oluttakin, joten kohta varmaan pamahtaa unetus päälle, mutta sitä odotellessa vielä näpytän muutaman rivin. Lähinnä kertoakseni, että olen vielä hengissä.

Hyvä mieli. Viikonloppu, pikkuhuppeli, telkkarista hyvää ohjelmaa (Katsottiin äsken Pieni suklaapuoti), suklaarasia, glögiä, tieto siitä, että saa aamulla nukkua niin pitkään kuin nukuttaa ja varsinkin Tärkeä. Niin kuin olemassa vain, ei sen muuta tarvitse. Se on NIIN ihana, että meinaa mennä taju. Ja se on mun.

Ihanaa viikonloppua kaikille!