Onpas musta tullut tylsä, kun kommentoijatkin on kaikonneet melkein kokonaan. Ihanainen Sirtsu kuitenkin oli piipahtanut kylässä ja jättänyt merkkiä itsestään, kiitos! Ehkä mä hattaroin liikaa eikä kukaan enää jaksa lukea tai ainakaan kommentoida sadatta kertaa "onpa kiva kuulla" -tyyppisiä kommentteja. Mene ja tiedä, mutta musta niitäKIN kommentteja on huippukiva saada. Ilahdun suunnattomasti joka kerta, kun vuodatus kertoo mulle, että olen saanut uusia merkkejä lukijoista. 

En mä nyt kuitenkaan rupea ulosantiani rajoittamaan tai tiettyyn suuntaan ohjailemaan, kun en kirjoita tätä ihan pelkästään teitä lukijoita (on kai teitä kuitenkin vielä..?) varten, vaan omia ajatuksiani selvitelläkseni ja jotta voisin joskus myöhemmin sitten palata tunnelmoimaan.

Niin, mullapa on juhannussuunnitelmia! Hiukan pelottavia sellaisia, mutta kuitenkin enemmän jännittäviä. Lupauduin nimittäin tapaamaan Vanhempia. Niinpä, nyt jo, mutta kun...  Mulle on monelta taholta toisteltu, että Vanhemmat on ihan rentoa porukkaa ja kai se on nyt sitten uskottava, vaikka en mä nyt ihan sitä pelkääkään, että mut elävänä syötäisiin. Jänskättää lähinnä se, että mä olen uusien ihmisten kanssa yleensä ihan lukossa ja vahtaan jokaista ilmettäni, elettäni ja varsinkin sanaani niin tarkkaan, että en lopulta uskalla liikahtaakaan vaan istun aivan hiljaa paikoillani enkä uskalla hengittääkään. Ehkä mun on tirpaistava suojakänni ennen kuin menen sinne, siitä tulisikin mahtava ensivaikutelma.

No mutta, paikkakunnalla on myös yksi hyvä ystäväni miehineen, joten taustatukea ja tietenkin myös hyvää seuraa ja kivaa tekemistä riittää. Kivaa! Ja jännää! Mähän en vanhempia tapaa ennen kuin olen varma, että on kyseessä Tärkeä ja Vakava Juttu, joten tämä on kyllä spesiaalitilanne. Mutta HUI!

Ei tänään tämän erikoisempia. Ei mulle oikeastaan muuta kuulu, paitsi että äsken peilistä mua katsoi joku panda. Ei oo ees todellista, miten hirveiltä mun silmänaluset näyttää! Ihan kuin olisin värittänyt ne mustalla tussilla. Täytyy yrittää paikkailla univelkatilannetta to-pe-yönä. Perjantaina kun on lomaa ja saan nukkua niin pitkään kuin haluan. Sitähän on ihan turha edes vihjailla, että mun pitäisi käydä aikaisemmin nukkumaan, kun en kuitenkaan käy. Ja perjantaina pitäisi vähän siivotakin. Edellisestä siivouksesta on aivan käsittämättömät neljä viikkoa. Miten mä voin elää sellaisessa kaatopaikassa? Paitsi ettei siellä juuri muuta ole kuin pölyä, koska enhän mä tee siellä edes mitään muuta kuin röhnötän sohvalla ja surffailen. Ja perjantaina tulee vieras oi! Iiih! <3