Ja minäkin näköjään onnistun yllättämään ainakin jonkun ainakin joskus.

En mä sitten tavannutkaan sitä ihmistä, joka alun perin piti. Takavasemmalta tuli yllätys ja sai minut perumaan jo sovitut treffit. Niin tein, viime tipassa ja kärsin siitä ilosta varmaan ikuisesti helvetin poltteessa, mutta se on sen ajan murhe sitten. Joka tapauksessa alkuperäinen treffi osoittautui vähemmän mukavaksi ihmiseksi siinä vaiheessa, kun rupesin perumaan. Ensin ymmärsin kyllä, olihan mun temppu vähän törkeä, mutta jälkikäteen on kyllä ollut aikamoinen paskan maku suussa siitä, miten se mua syyllisti ja katkerana tilitteli. Ei yhtään kaduta, että peruin.

Kävin sitten itse pikkupikku tapaamisessa tuolla vähän etelämpänä ja kannatti käydä. Voi herrajjestas, mikä viikonloppu, ei olisi voinut mennä enää yhtään paremmin. Viikonloppuun sisältyi mm. aika vähän ruokaa, jonkin verran olutta, pari vuorokautta naurua, erittäin hyvää seuraa ja Apulannan keikka, jota en olisi halunnut mieluummin seurata kenenkään muun kanssa kuin sen ihmisen, joka minua siinä ympärillä hilluvilta juhlijoilta suojeli. Viime torstaina mietin, onko tässä nyt mitään järkeä taaskaan, mutta kun on kerran ruvettu tekemään impulsiivisia päätöksiä, sillä tiellä on näköjään turvallista jatkaa. Rahat meni, mutta kyllä kannatti <3 Oikean ratkaisun tein ja onpa todellakin tervetullutta tämä ilo ja onni viime talven paskasateen jälkeen!

Isot kiitokset parittajalle :)